|
| |
CD-130
AAVIKON YÖ
Salix Ay tuottaa laulaja Mikko Järvisen levysarjaa mahdollisuuksien mukaan. Nyt
on saatu neuvoteltua julkaisusopimus hänen toistaiseksi viimeisimmistä
levytyksistään, jotka ovat vuosilta 1987 ja 1989. Toisena solistina on mukana
Martti Siiriäinen. He laulavat kumpikin yksitoista kappaletta erikseen ja
duettona kaksi kappaletta, joista toinen on tämän levyn nimikappale ”Aavikon
yö”. Kappale on Georg Malmstenin sävellys, jonka hän levytti ensi kertaa
vuonna 1933. Kaksikymmentä ensimmäistä raitaa on Järvisen ja Siiriäisen
laulamina juuri mainituilta vuosilta 1987 ja 1989. Hankimme vielä lisää
kappaleita, jotta saimme CD–levyn täyteen: Fonovox–yhtiön tuotannosta saimme Martti
Siiriäiselle kaksi kappaletta lisää. Mikko Järvisen kahden kappaleen lisäys on
ennen julkaisematonta tuotantoa. Kyseessä on Kymenlaakson Radion kaksi
nauhoitusta, jotka olivat jo kadonneet. Ne oli kuitenkin aikanaan taltioinut
Turun seudulla asuva radiotoimittaja Erkki Rantanen. Häneltä saimme jälleen
korvaamatonta apua, ja nauhoitukset on nyt työstetty Samu Oittisen studiossa
julkaisukuntoon kaikkien kuultaviksi. Kymenlaakson Radio on Yleisradion
maakuntaradio Kymenlaaksossa.
Tämä nyt julkaistu Salixin levy on järjestyksessä jo 30. Tuottaja pääsee tähän
tasalukuun perinteisen tanssimusiikin yhdellä kaikkien aikojen huippulevyllä,
jossa ovat solisteina tenoribaritoni Mikko Järvinen ja bassobaritoni Martti
Siiriäinen. Heillä kummallakin on jo takanaan pitkä levytys- ja keikkaura.
Laulajat ovat loistokunnossa äänellisesti, ja heitä säestää Pauli Granfeltin
seitsemänmiehinen orkesteri koottuna huippumuusikoista. Sovitukset on tehnyt
itse maestro Pauli Granfelt.
RYTMI – TEAM FINLAND
Rytmi–Team oli aikanaan porilainen äänitteiden kustantaja ja tuottaja. Se tuotti kaksi LP–levyä vuosina 1987 ja 1989. Ajan tavan mukaan julkaisut
tehtiin myös kasettiversioina. CD–formaatti tuli markkinoille aivan näinä
vuosina, mutta sille ei Rytmi–Team vielä ehtinyt saada projektejaan. Salixissa ”törmäsimme” Rytmi–Teamin levytyksiin Mikko Järvisen kappaleissa.
Edessä olikin yhteydenotto, ja noin kahden vuoden aikana saatiin sopimus ja
ajankohta näiden loistoäänitteiden siirtämiseksi digitaaliseen muotoon CD–levylle.
On annettava suuri tunnustus Rytmi–Teamin porukalle, joka on aikanaan
osoittanut poikkeuksellisen suurta aktiivisuutta perinteistä tanssimusiikkia
kohtaan. Olen hoitanut yhteistyötä pääorganisoijan kanssa, joka edelleen
kätkeytyy Rytmi–Teamin nimen taakse. Hän asuu Porissa.
Mainostelevision megaohjelma ”Lauantaitanssit” oli keskeisessä osassa Rytmi–Teamin perustamisessa. MTV alkoi lähettää Lauantaitansseja vuonna 1970, ja ne
jatkuivat aina vuoteen 1987. Esityksiä oli peräti 360.
Parhaimmillaan katsojia oli mahtavat 1,5 miljoonaa. Tällaista megaohjelmaa ei
ole koskaan ennen eikä jälkeen ollut. Perinteinen tanssimusiikki on aina mm.
tanssiohjelmillaan ollut äärettömän suosittua.
Rytmi–Teamin takana oli kaikkiaan yhdeksän henkilöä. Osa oli kotoisin Porista ja osa
matkatyössä Porissa, näin kerrottiin minulle. Porin kirjaston musiikkiosasto oli
ratkaisevassa asemassa, sillä siellä musiikin kuuntelun lisäksi keskusteltiin Lauantaitanssien lopettamisesta. Todettiin, että Lauantaitansseista tutun
miehen Pauli Granfeltin orkesteria on saatava äänilevylle. Heidän mielestään
Suomessa ei levytetty juuri lainkaan perinteistä tanssimusiikkia tuohon aikaan.
Laulusolistiehdokkaita oli useita. Pääorganisaattorin ehdokkaat olivat Mikko
Järvinen ja Martti Siiriäinen, jotka tulivatkin yksimielisesti valituiksi.
Kehuin porilaisille, että parhaat miehet olivat aikanaan
valinneet laulamaan kappaleet. Tämän jälkeen lähti puhelinsoitto Pauli
Granfeltille, ja hän alkoi koota seitsemänmiehistä orkesteria huippumuusikoista.
Martin Brushanen kanssa tehtiin äänitys- ja miksaustyön sopimus Helsinkiin.
PAULI GRANFELTIN ORKESTERI
MIKKO JÄRVINEN JA MARTTI SIIRIÄINEN
Rytmi–Teamin kaverit valitsivat Pauli Granfeltille kappaleet, ja tilauksessa oli
myös paljon sooloja eri instrumenteille. Kappaleiden pituudet olivatkin kolmesta neljään minuuttiin.
Myös slaavilaisia rytmejä on mukana, joita oli laulellut
vähän aikaisemmin suureen suosioon päässyt Vera Telenius. Pitkän uran tehneellä Pavella
oli joukko tuttuja ja luotettuja muusikoita, joilta kävi nopea nuoteista soitto
studiossa hänen sovituksistaan. Näistä miehistä koostui Pauli Granfeltin
orkesteri: Pauli Granfelt, viulu, mandoliini,
sovitukset ja orkesterin johto, Pentti Ahola, piano, Pentti Vuosmaa,
kontrabasso, Aaro Kurkela, harmonikka ja vibrafoni, Risto Pensola, saksofonit ja
klarinetit, Taisto Wesslin, kitara ja Tapani Ikonen, rummut. Vuoden 1989
levytyksessä on kitaraan vaihtunut Lasse Luoto.
Pauli Granfelt (1921–2005) oli aikanaan käytetyimpiä muusikoita Suomessa.
Eritoten levysessioissa ja elokuvamusiikissa hän kuului vakiokalustoon. Hän
kuului myös radion
ja myöhemmin television orkesterikokoonpanoihin, mutta
Lauantaitansseissa hän tuli koko kansan tietoisuuteen. Paven soittimet
olivat viulu, trumpetti ja mandoliini. Viulun soittoon hän sai opin
slovenialaissyntyiseltä Leo Funtekilta (1885–1965). Paven ensimmäinen merkittävä
kiinnitys oli Eugen Malmstenin johtamissa Rytmi–Pojissa. Tämän loistobändin
kanssa tulikin ensimmäiset levysoitot vuonna 1939. Huomiota on saanut komea
trumpettisoolo Arvi Tikkalan levytyksessä ”Milloin luottaa voin sinuun”. Hän oli
tuolloin 18-vuotias. Arvi Tikkalan levyllä orkesteri
esiintyy nimellä ”Rion Tanssiorkesteri”. Tämän jälkeen olivat vuorossa Erkki Ahon
ja Ossi Aallon isot orkesterit. Vuoden 1946 alkusyksystä Pave pääsi suoraan
silloiselle huipputasolle. Vuorossa oli Toivo Kärjen ensimmäinen yhtye ja
laulusolistina Suomen ykkönen Henry Theel. 1950–luvun alussa matka jatkui
Olavi Virran yhtyeeseen. Tällä vuosikymmenellä levysoittoja riitti ja Radion
Tanssiorkesteri ja Kullervo Linnan Humppaveikot tulivat myös tutuiksi.
PSO eli Pohjoismainen Sähkö Oy oli levy-yhtiö, jolle Pave teki myös paljon
sovituksia eri solisteille. Varsinkin Mikko Järvisen LP–levyt 1970-luvulla
olivat Pauli Granfeltin yhtyeen säestämiä ja hänen sovittamiaan. Ne olivatkin tuon
ajan huippua tasoltaan. Pauli Granfelt on saanut tunnustuksen vuonna 1973,
jolloin hänelle myönnettiin Director Musices–arvonimi. Hänestä on myös tehty
elämäkerta vuonna 1994: F–Montteeri kustansi kirjan nimeltään ” Pave ja viulu –
Pauli Granfeltin pitkä soitto ”. Kirjoittajana oli tamperelainen alan
ammattilainen, toimittaja ja kirjailija Matti Wacklin. Kirjaa löytyy luettavaksi
useimmista kirjastoista.
Mikko Järvinen, levyn toinen solisti, on syntynyt Kymissä vuonna 1943 ja aloitti
uransa jo vuonna 1958. Hän aloitti Kari Salon yhtyeessä ja jatkoi sen jälkeen Teemu Huusarin yhtyeen solistina. Iskelmälaulukilpailujen voitto vuonna 1964 nosti
komeaäänisen Mikko Järvisen esiin! Samana vuonna tulikin ensilevytys, tangot ” Iltapilviä" ja
"Muuttolintujen lähtö”. Mikko sai kiinnityksen
legendaariseen Dallapehen ja päivätyö sai jäädä. Single–levyjä tehtiin lisää.
Martti Jäppilän suosituksesta laulamiseen antoi oppia tunnettu oopperan
bassobaritoni Pentti Tuominen (1920-1995), syntyjään
Pirkanmaan Kuorevedeltä. Yhteistyö Dallapen kanssa päättyi vuonna 1967. Mikko
jatkoi omalla yhtyeellä aina vuoteen 1970 asti, minkä jälkeen alkoi Jorma Juseliuksen yhtyeen kausi. Pauli Granfelt oli yhtyeen viulisti, ja nyt alkoi
yhteistyö Mikon kanssa. Vuosien 1975–1980 välisenä aikana PSO tuotti kuusi LP–levyä Mikko Järviselle, joissa oli Pauli Granfeltin orkesterin säestys
sekä Paven sovitukset. Levysarja on erityisen loistokas
perinteisessä tanssimusiikissa. Mikon laulu on mahtavaa ja Paven pitkä kokemus
huokuu orkesterin soinnissa sovituksineen.
Martti Siiriäinen on syntynyt Terijoella vuonna 1936. Rajantakaisesta Karjalasta
tuli aikanaan muutto Suolahteen. Hän valmistui kansakoulun opettajaksi ja oli opetustyössä pitkään Helsingin maalaiskunnassa, joka nimenmuutoksen
myötä muuttui Vantaaksi. Tuolloin Martti oli jo peruskoulunopettaja. Laulajana
Martti Siiriäinen on harvinaisempi tapaus: hän on siirtynyt
oopperasta perinteisen tanssimusiikin pariin. Hän lauloi Kansallisoopperan
kuorossa. Haastattelussa hän on sanonut, että hän oli se kolmas mies vasemmalta. Hänen
laulunopettajinaan ovat olleet baritoni Matti Lehtinen (1922) ja
koloratuurisopraano Lea Piltti (1904–1982). Martti lauloi myös lauluyhtye
Kylänpojissa ja Pitäjän Pojissa. Hänen ensilevytyksensä ovat vuodelta 1969,
jolloin Scandia julkaisi LP–levyn. Kaksi jenkkaa ”Ei sitä, eikä tätä" ja "Hurmalan häät” julkaistiin myös singlenä. Säestyksestä vastasi Unto Haapa-ahon
Pelimanniyhtye. Unto sovitti aikanaan kaikki Martin Scandia–levytykset. Martti
Siiriäinen oli solistina Unto Haapa-ahon (1932) yhtyeessä, joka keikkaili
laajalla alueella. Yhtye oli huipputasoa, ja Unto oli hyvin tunnettu
klarinetisti ja saksofonisti. Hän soitti mm. 1950–luvulla Olli Hämeen
kovatasoisessa yhtyeessä.
LEVYN KAPPALEITA
Vuoden 1987 levytyksistä otan esiin kaksi. Martti Siiriäinen laulaa komeasti ja
tahtitarkasti vaativan tangon ”A Media Luz” eli ”Kun yö on valoton”.
Tangon säveltäjä on argentiinalainen Edgardo Donato (1897–1963). Kokonaisuus
on mahtava, kun Pave on sovittanut tenorisaksofonisoolon Risto Pensolalle ja
hanurisoolon Aaro Kurkelalle. Orkesterin soitto on tarkkaa, mitä tämä tango
vaatiikin. Aaro Kurkela (1933–1989) on yksi kaikkien aikojen parhaista
orkesterihanuristeista ja Paven ehdoton luottomies. Aarolta luonnistuivat soolot ja
hanuri soi orkesterissa komeasti. Laulajan taakse riitti soinnutusta, ja hänellä
oli tyylitajua. Toivo Kärki sävelsi bequinen ”Hyväile, hyväile vaan”, jonka
aikaisemmin levytti Tamara Lund. Nyt Mikko Järvinen laulaa tämän kappaleen
suoraan ”huipulle”: kappale sopii Mikon äänelle ja hän saa luo tulkinnallaan
loistavan tunnelman – erittäin hyvä esitys: LP:lle jääneenä vähän soitettu ja
monelle nyt todellinen yllätys.
Vuoden 1989 levytyksissä Martti Siiriäinen laulaa Unto Monosen bequinen ”Ilta
himmenee” ensi kertaa levylle sanoittaja Jorma Toiviaisen lisätekstein. Martin
esitys on tasapainoinen ja bassobaritoni soi komeasti. Hän on
todellinen tulkinnan mestari. Tähän kappaleeseen Pave on
sovittanut peräti neljä soitinsooloa, ja pianosoolon soittaa Pentti Ahola (1929).
Hän syntyi Haminassa ja sai pianon klassisen koulutuksen. Sitten hän innostui
jazzista, ja häntä kutsutaankin ”Kymenlaakson jazzin isäksi”. Hän tuli myös tunnetuksi George Shearing-tyylisestä soundista, joka on pehmeää ja jazzillista. Mikko Järvinen
laulaa vuonna 1989 levytysuransa huipulla kaksi kappaletta, jotka Pave on
myös sovittanut juuri Mikon ääneen sopivasti. Ensiksi mainitsen beatin
”Keltaiset lehdet”, jonka on säveltänyt latvialainen Raimonds Pauls (1936).
Tässä soi tenoribaritoni siihen malliin, että varmasti koskettaa kuuntelijaa. Kitarasoolon soittaa Lasse Luoto. Pave
sanoi itse, että hän
sovitti myös klarinetin sooloon ”kannattelemaan” kitaraa. Risto Pensola (1940)
soittaa levyllä paljon sooloja: soittimet ovat klarinetti, bassoklarinetti,
tenorisaksofoni ja baritonisaksofoni. Hän on syntynyt Mäntyharjulla, mutta lähti
Helsinkiin 1956 ja meni Kaartin Soittokuntaan. Tämän jälkeen hän suoritti diplomin
Sibelius Akatemiassa. Toiseksi mainitsen tangon ”Sinne luokse palmujen”, joka on
oikea mahtitango, jossa orkesteri soi
tarkasti ja Mikko Järvisen tunnetusti komea ylärekisteri kuuluu.
Tämä on myös unohtunut LP:lle, ja se on loistosuoritus Pavelta, orkesterilta ja Mikolta.
Kappale on Onni Laihasen sävellys vuodelta 1939. Tuolloin sen nimi oli
”Harmonikka serenaadi”. Rytmi–Team tilasi sanoituksen sastamalalaiselta Ulla
Yliseltä. Aiheeksi annettiin etelä ja palmut. Fonovoxin tuottama ”Terijoki,
Kivennapa, Viipuri” on Karjala–iskelmien ykköstasoa, ja se on ollut turhaan
unohduksissa. Martti Siiriäisen tunnelmaesitys tuo kaihoisasti esiin rajantakaista
Karjalaa. Sanoituksessa hiekkaranta ja Ollila sijoittuvat Martin syntymäpitäjään
Terijokeen. Kappaleessa on Martin sävellys ja sanoitus.
Mikko Järvisen laulamat valssit ”Merimiehen kansio" ja "Koti vaiko meri” ovat
nyt ensi
kertaa julkaistuina. Valssien säveltäjä on Seppo Plaami ja sanoittaja Aulikki
Plaami. Erkki Rantanen taltioi nämä tiistaina 25.10.1983 kello 20.40-21.00,
jolloin lähetettiin
radio-ohjelma ”Säveltervehdys Kotkasta”. Mikko
Järvinen ja Marjut Siikasaari lauloivat molemmat kaksi kappaletta. Mikko voitti
näillä kappaleilla 1983 Kotkan merimieslaulukilpailun. Erkin nauhoitus on tehty
nauhurilla Revox B77, ja radiona toimi Philips.
Kiitän Rytmi–Team Finlandia levytysten käytön luvasta. Kiitokset myös hyvästä
yhteistyöstä Mikko Järviselle ja Martti Siiriäiselle. Lisäkappaleista kiitän
Jarmo Jylhää, Seppo Plaamia ja Erkki Rantasta. Salixin strategia on tuottaa vain
parhaiden laulajien, orkestereiden ja muusikoiden tallenteita digiaikaan CD–levylle. Tällä levyllä tuo strategia toteutuu täydellisesti. Risto Pensola sanoi
minulle, että orkesteri oli studiossa ja Pave jakoi nuotit jokaiselle. Kukin
meni läpi ”pahvin” ja katsoi stemmansa. Sen jälkeen seurasi äänitys, ja heti perään
nauhalle jälkiäänityksenä toisia soittimia, joita soittivat yleensä Risto Pensola, Aaro Kurkela ja Pauli Granfelt. Yhdessä päivässä
tehtiin aina LP:n toinen
puoli. Näin tehtiin svengaavaa ja hyvää orkesterisoittoa laulajan taustalle.
Toivotan mukavia
kuunteluhetkiä - hyvin mielelläni olen tuottanut Salixille tämän projektin.
Tampereella 2011
Timo Leppänen |
