Gramofoni    Salix logoFINO logo


Ylös
Julkaisut
Tulossa
Myynti
Yhteystiedot
Linkit
Palaute
(Loppu)
FINO CD-144
FINO CD-142
FINO CD-141
FINO CD-140
FINO CD-139
FINO CD-138
FINO CD-137
FINO CD-136
(FINO CD-135)
FINO CD-134
FINO CD-133
FINO CD-132
FINO CD-131
FINO CD-130
FINO CD-129
FINO CD-128
FINO CD-127
(FINO CD-126)
(FINO CD-125)
(FINO CD-124)
FINO CD-123
FINO CD-122
FINO CD-121
(FINO CD-120)
FINO CD-119
(FINO CD-118)
(FINO CD-117)
(FINO CD-116)
(FINO CD-115)
(FINO CD-114)
(FINO CD-113)
(FINO CD-112)
(FINO CD-111)
(FINO CD-110)
(FINO CD-109)
FINO CD-108
FINO CD-107
(FINO CD-106)
(FINO CD-105)
(FINO CD-104)
(FINO CD-103)
(FINO CD-102)
(FINO CD-101)

CD 130: Mikko Järvinen, Martti Siiriäinen - Aavikon yö          CD 130: Mikko Järvinen, Martti Siiriäinen - Aavikon yö     CD-130

AAVIKON YÖ

Salix Ay tuottaa laulaja Mikko Järvisen levysarjaa mahdollisuuksien mukaan. Nyt on saatu neuvoteltua julkaisusopimus hänen toistaiseksi viimeisimmistä levytyksistään, jotka ovat vuosilta 1987 ja 1989. Toisena solistina on mukana Martti Siiriäinen. He laulavat kumpikin yksitoista kappaletta erikseen ja duettona kaksi kappaletta, joista toinen on tämän levyn nimikappale ”Aavikon yö”. Kappale on Georg Malmstenin sävellys, jonka hän levytti ensi kertaa vuonna 1933. Kaksikymmentä ensimmäistä raitaa on Järvisen ja Siiriäisen laulamina juuri mainituilta vuosilta 1987 ja 1989. Hankimme vielä lisää kappaleita, jotta saimme CD–levyn täyteen: Fonovox–yhtiön tuotannosta saimme Martti Siiriäiselle kaksi kappaletta lisää. Mikko Järvisen kahden kappaleen lisäys on ennen julkaisematonta tuotantoa. Kyseessä on Kymenlaakson Radion kaksi nauhoitusta, jotka olivat jo kadonneet. Ne oli kuitenkin aikanaan taltioinut Turun seudulla asuva radiotoimittaja Erkki Rantanen. Häneltä saimme jälleen korvaamatonta apua, ja nauhoitukset on nyt työstetty Samu Oittisen studiossa julkaisukuntoon kaikkien kuultaviksi. Kymenlaakson Radio on Yleisradion maakuntaradio Kymenlaaksossa.
Tämä nyt julkaistu Salixin levy on järjestyksessä jo 30. Tuottaja pääsee tähän tasalukuun perinteisen tanssimusiikin yhdellä kaikkien aikojen huippulevyllä, jossa ovat solisteina tenoribaritoni Mikko Järvinen ja bassobaritoni Martti Siiriäinen. Heillä kummallakin on jo takanaan pitkä levytys- ja keikkaura. Laulajat ovat loistokunnossa äänellisesti, ja heitä säestää Pauli Granfeltin seitsemänmiehinen orkesteri koottuna huippumuusikoista. Sovitukset on tehnyt itse maestro Pauli Granfelt.


RYTMI – TEAM FINLAND

Rytmi–Team oli aikanaan porilainen äänitteiden kustantaja ja tuottaja. Se tuotti kaksi LP–levyä vuosina 1987 ja 1989. Ajan tavan mukaan julkaisut tehtiin myös kasettiversioina. CD–formaatti tuli markkinoille aivan näinä vuosina, mutta sille ei Rytmi–Team vielä ehtinyt saada projektejaan. Salixissa ”törmäsimme” Rytmi–Teamin levytyksiin Mikko Järvisen kappaleissa. Edessä olikin yhteydenotto, ja noin kahden vuoden aikana saatiin sopimus ja ajankohta näiden loistoäänitteiden siirtämiseksi digitaaliseen muotoon CD–levylle.
On annettava suuri tunnustus Rytmi–Teamin porukalle, joka on aikanaan osoittanut poikkeuksellisen suurta aktiivisuutta perinteistä  tanssimusiikkia kohtaan. Olen hoitanut yhteistyötä pääorganisoijan kanssa, joka edelleen kätkeytyy Rytmi–Teamin nimen taakse. Hän asuu Porissa.
Mainostelevision megaohjelma ”Lauantaitanssit” oli keskeisessä osassa Rytmi–Teamin perustamisessa. MTV alkoi lähettää Lauantaitansseja vuonna 1970, ja ne jatkuivat aina vuoteen 1987. Esityksiä oli peräti 360. Parhaimmillaan katsojia oli mahtavat 1,5 miljoonaa. Tällaista megaohjelmaa ei ole koskaan ennen eikä jälkeen ollut. Perinteinen tanssimusiikki on aina mm. tanssiohjelmillaan ollut äärettömän suosittua.
Rytmi–Teamin takana oli kaikkiaan yhdeksän henkilöä. Osa oli kotoisin Porista ja osa matkatyössä Porissa, näin kerrottiin minulle. Porin kirjaston musiikkiosasto oli ratkaisevassa asemassa, sillä siellä musiikin kuuntelun lisäksi keskusteltiin Lauantaitanssien lopettamisesta. Todettiin, että Lauantaitansseista tutun miehen Pauli Granfeltin orkesteria on saatava äänilevylle. Heidän mielestään Suomessa ei levytetty juuri lainkaan perinteistä tanssimusiikkia tuohon aikaan. Laulusolistiehdokkaita oli useita. Pääorganisaattorin ehdokkaat olivat Mikko Järvinen ja Martti Siiriäinen, jotka tulivatkin yksimielisesti valituiksi. Kehuin porilaisille, että parhaat miehet olivat aikanaan valinneet laulamaan kappaleet. Tämän jälkeen lähti puhelinsoitto Pauli Granfeltille, ja hän alkoi koota seitsemänmiehistä orkesteria huippumuusikoista. Martin Brushanen kanssa tehtiin äänitys- ja miksaustyön sopimus Helsinkiin.


PAULI GRANFELTIN ORKESTERI
MIKKO JÄRVINEN JA MARTTI SIIRIÄINEN

Rytmi–Teamin kaverit valitsivat Pauli Granfeltille kappaleet, ja tilauksessa oli myös paljon sooloja eri instrumenteille. Kappaleiden pituudet olivatkin kolmesta neljään minuuttiin. Myös slaavilaisia rytmejä on mukana, joita oli laulellut vähän aikaisemmin suureen suosioon päässyt Vera Telenius. Pitkän uran tehneellä Pavella oli joukko tuttuja ja luotettuja muusikoita, joilta kävi nopea nuoteista soitto studiossa hänen sovituksistaan. Näistä miehistä koostui Pauli Granfeltin orkesteri: Pauli Granfelt, viulu, mandoliini, sovitukset ja orkesterin johto, Pentti Ahola, piano, Pentti Vuosmaa, kontrabasso, Aaro Kurkela, harmonikka ja vibrafoni, Risto Pensola, saksofonit ja klarinetit, Taisto Wesslin, kitara ja Tapani Ikonen, rummut. Vuoden 1989 levytyksessä on kitaraan vaihtunut Lasse Luoto.
Pauli Granfelt (1921–2005) oli aikanaan käytetyimpiä muusikoita Suomessa. Eritoten levysessioissa ja elokuvamusiikissa hän kuului vakiokalustoon. Hän kuului myös radion ja myöhemmin television orkesterikokoonpanoihin, mutta Lauantaitansseissa hän tuli koko kansan tietoisuuteen. Paven soittimet olivat viulu, trumpetti ja mandoliini. Viulun soittoon hän sai opin slovenialaissyntyiseltä Leo Funtekilta (1885–1965). Paven ensimmäinen merkittävä kiinnitys oli Eugen Malmstenin johtamissa Rytmi–Pojissa. Tämän loistobändin kanssa tulikin ensimmäiset levysoitot vuonna 1939. Huomiota on saanut komea trumpettisoolo Arvi Tikkalan levytyksessä ”Milloin luottaa voin sinuun”. Hän oli tuolloin 18-vuotias. Arvi Tikkalan levyllä orkesteri esiintyy nimellä ”Rion Tanssiorkesteri”. Tämän jälkeen olivat vuorossa Erkki Ahon ja Ossi Aallon isot orkesterit. Vuoden 1946 alkusyksystä Pave pääsi suoraan silloiselle huipputasolle. Vuorossa oli Toivo Kärjen ensimmäinen yhtye ja laulusolistina Suomen ykkönen Henry Theel. 1950–luvun alussa matka jatkui Olavi Virran yhtyeeseen. Tällä vuosikymmenellä levysoittoja riitti ja Radion Tanssiorkesteri ja Kullervo Linnan Humppaveikot tulivat myös tutuiksi.
PSO eli Pohjoismainen Sähkö Oy oli levy-yhtiö, jolle Pave teki myös paljon sovituksia eri solisteille. Varsinkin Mikko Järvisen LP–levyt 1970-luvulla olivat Pauli Granfeltin yhtyeen säestämiä ja hänen sovittamiaan. Ne olivatkin tuon ajan huippua tasoltaan. Pauli Granfelt on saanut tunnustuksen vuonna 1973, jolloin hänelle myönnettiin Director Musices–arvonimi. Hänestä on myös tehty elämäkerta vuonna 1994: F–Montteeri kustansi kirjan nimeltään ” Pave ja viulu – Pauli Granfeltin pitkä soitto ”. Kirjoittajana oli tamperelainen alan ammattilainen, toimittaja ja kirjailija Matti Wacklin. Kirjaa löytyy luettavaksi useimmista kirjastoista.
Mikko Järvinen, levyn toinen solisti, on syntynyt Kymissä vuonna 1943 ja aloitti uransa jo vuonna 1958. Hän aloitti Kari Salon yhtyeessä ja jatkoi sen jälkeen Teemu Huusarin yhtyeen solistina. Iskelmälaulukilpailujen voitto vuonna 1964 nosti komeaäänisen Mikko Järvisen esiin! Samana vuonna tulikin ensilevytys, tangot ” Iltapilviä" ja "Muuttolintujen lähtö”. Mikko sai kiinnityksen legendaariseen Dallapehen ja päivätyö sai jäädä. Single–levyjä tehtiin lisää. Martti Jäppilän suosituksesta laulamiseen antoi oppia tunnettu oopperan bassobaritoni Pentti Tuominen (1920-1995), syntyjään Pirkanmaan Kuorevedeltä. Yhteistyö Dallapen kanssa päättyi vuonna 1967. Mikko jatkoi omalla yhtyeellä aina vuoteen 1970 asti, minkä jälkeen alkoi Jorma Juseliuksen yhtyeen kausi. Pauli Granfelt oli yhtyeen viulisti, ja nyt alkoi yhteistyö Mikon kanssa. Vuosien 1975–1980 välisenä aikana PSO tuotti kuusi LP–levyä Mikko Järviselle, joissa oli Pauli Granfeltin orkesterin säestys sekä  Paven sovitukset. Levysarja on erityisen loistokas perinteisessä tanssimusiikissa. Mikon laulu on mahtavaa ja Paven pitkä kokemus huokuu orkesterin soinnissa sovituksineen.
Martti Siiriäinen on syntynyt Terijoella vuonna 1936. Rajantakaisesta Karjalasta tuli aikanaan muutto Suolahteen. Hän valmistui kansakoulun opettajaksi ja oli opetustyössä pitkään Helsingin maalaiskunnassa, joka nimenmuutoksen myötä muuttui Vantaaksi. Tuolloin Martti oli jo peruskoulunopettaja. Laulajana Martti Siiriäinen on harvinaisempi tapaus: hän on siirtynyt oopperasta perinteisen tanssimusiikin pariin. Hän lauloi Kansallisoopperan kuorossa. Haastattelussa hän on sanonut, että hän oli se kolmas mies vasemmalta. Hänen laulunopettajinaan ovat olleet baritoni Matti Lehtinen (1922) ja koloratuurisopraano Lea Piltti (1904–1982). Martti lauloi myös lauluyhtye Kylänpojissa ja Pitäjän Pojissa. Hänen ensilevytyksensä ovat vuodelta 1969, jolloin Scandia julkaisi LP–levyn. Kaksi jenkkaa ”Ei sitä, eikä tätä" ja "Hurmalan häät” julkaistiin myös singlenä. Säestyksestä vastasi Unto Haapa-ahon Pelimanniyhtye. Unto sovitti aikanaan kaikki Martin Scandia–levytykset. Martti Siiriäinen oli solistina Unto Haapa-ahon (1932) yhtyeessä, joka keikkaili laajalla alueella. Yhtye oli huipputasoa, ja Unto oli hyvin tunnettu klarinetisti ja saksofonisti. Hän soitti mm. 1950–luvulla Olli Hämeen kovatasoisessa yhtyeessä.


LEVYN KAPPALEITA

Vuoden 1987 levytyksistä otan esiin kaksi. Martti Siiriäinen laulaa komeasti ja tahtitarkasti vaativan tangon ”A Media Luz” eli ”Kun yö on valoton”. Tangon säveltäjä on argentiinalainen Edgardo Donato (1897–1963). Kokonaisuus on mahtava, kun Pave on sovittanut tenorisaksofonisoolon Risto Pensolalle ja hanurisoolon Aaro Kurkelalle. Orkesterin soitto on tarkkaa, mitä tämä tango vaatiikin. Aaro Kurkela (1933–1989) on yksi kaikkien aikojen parhaista orkesterihanuristeista ja Paven ehdoton luottomies. Aarolta luonnistuivat soolot ja hanuri soi orkesterissa komeasti. Laulajan taakse riitti soinnutusta, ja hänellä oli tyylitajua. Toivo Kärki sävelsi bequinen ”Hyväile, hyväile vaan”, jonka aikaisemmin levytti Tamara Lund. Nyt Mikko Järvinen laulaa tämän kappaleen suoraan ”huipulle”: kappale sopii Mikon äänelle ja hän saa luo tulkinnallaan loistavan tunnelman – erittäin hyvä esitys: LP:lle jääneenä vähän soitettu ja monelle nyt todellinen yllätys.
Vuoden 1989 levytyksissä Martti Siiriäinen laulaa Unto Monosen bequinen ”Ilta himmenee” ensi kertaa levylle sanoittaja Jorma Toiviaisen lisätekstein. Martin esitys on tasapainoinen ja bassobaritoni soi komeasti. Hän on todellinen tulkinnan mestari. Tähän kappaleeseen Pave on sovittanut peräti neljä soitinsooloa, ja pianosoolon soittaa Pentti Ahola (1929). Hän syntyi Haminassa ja sai pianon klassisen koulutuksen. Sitten hän innostui jazzista, ja häntä kutsutaankin ”Kymenlaakson jazzin isäksi”. Hän tuli myös tunnetuksi George Shearing-tyylisestä soundista, joka on pehmeää ja jazzillista. Mikko Järvinen laulaa vuonna 1989 levytysuransa huipulla kaksi kappaletta, jotka Pave on myös sovittanut juuri Mikon ääneen sopivasti. Ensiksi mainitsen beatin ”Keltaiset lehdet”, jonka on säveltänyt latvialainen Raimonds Pauls (1936). Tässä soi tenoribaritoni siihen malliin, että varmasti koskettaa kuuntelijaa. Kitarasoolon soittaa Lasse Luoto. Pave sanoi itse, että hän sovitti myös klarinetin sooloon ”kannattelemaan” kitaraa. Risto Pensola (1940) soittaa levyllä paljon sooloja: soittimet ovat klarinetti, bassoklarinetti, tenorisaksofoni ja baritonisaksofoni. Hän on syntynyt Mäntyharjulla, mutta lähti Helsinkiin 1956 ja meni Kaartin Soittokuntaan. Tämän jälkeen hän suoritti diplomin Sibelius Akatemiassa. Toiseksi mainitsen tangon ”Sinne luokse palmujen”, joka on oikea mahtitango, jossa orkesteri soi tarkasti ja Mikko Järvisen tunnetusti komea ylärekisteri kuuluu. Tämä on myös unohtunut LP:lle, ja se on  loistosuoritus Pavelta, orkesterilta ja Mikolta. Kappale on Onni Laihasen sävellys vuodelta 1939. Tuolloin sen nimi oli ”Harmonikka serenaadi”. Rytmi–Team tilasi sanoituksen sastamalalaiselta Ulla Yliseltä. Aiheeksi annettiin etelä ja palmut. Fonovoxin tuottama ”Terijoki, Kivennapa, Viipuri” on Karjala–iskelmien ykköstasoa, ja se on ollut turhaan unohduksissa. Martti Siiriäisen tunnelmaesitys tuo kaihoisasti esiin rajantakaista Karjalaa. Sanoituksessa hiekkaranta ja Ollila sijoittuvat Martin syntymäpitäjään Terijokeen. Kappaleessa on Martin sävellys ja sanoitus.
Mikko Järvisen laulamat valssit ”Merimiehen kansio" ja "Koti vaiko meri” ovat nyt ensi kertaa julkaistuina. Valssien säveltäjä on Seppo Plaami ja sanoittaja Aulikki Plaami. Erkki Rantanen taltioi nämä tiistaina 25.10.1983 kello 20.40-21.00, jolloin lähetettiin radio-ohjelma ”Säveltervehdys Kotkasta”. Mikko Järvinen ja Marjut Siikasaari lauloivat molemmat kaksi kappaletta. Mikko voitti näillä kappaleilla 1983 Kotkan merimieslaulukilpailun. Erkin nauhoitus on tehty nauhurilla Revox B77, ja radiona toimi Philips.
Kiitän Rytmi–Team Finlandia levytysten käytön luvasta. Kiitokset myös hyvästä yhteistyöstä Mikko Järviselle ja Martti Siiriäiselle. Lisäkappaleista kiitän Jarmo Jylhää, Seppo Plaamia ja Erkki Rantasta. Salixin strategia on tuottaa vain parhaiden laulajien, orkestereiden ja muusikoiden tallenteita digiaikaan CD–levylle. Tällä levyllä tuo strategia toteutuu täydellisesti. Risto Pensola sanoi minulle, että orkesteri oli studiossa ja Pave jakoi nuotit jokaiselle. Kukin meni läpi ”pahvin” ja katsoi stemmansa. Sen jälkeen seurasi äänitys, ja heti perään nauhalle jälkiäänityksenä toisia soittimia, joita soittivat yleensä Risto Pensola, Aaro Kurkela ja Pauli Granfelt. Yhdessä päivässä tehtiin aina LP:n toinen puoli. Näin tehtiin svengaavaa ja hyvää orkesterisoittoa laulajan taustalle. Toivotan mukavia kuunteluhetkiä - hyvin mielelläni olen tuottanut Salixille tämän projektin.

Tampereella 2011
Timo Leppänen

Copyright © 2005 Salix Ay
Kävijämäärät 1.5.2005 lähtien
Muokattu viimeksi: 10.01.2018