Gramofoni    Salix logoFINO logo


Ylös
Julkaisut
Tulossa
Myynti
Yhteystiedot
Linkit
Palaute
(Loppu)
FINO CD-144
FINO CD-142
FINO CD-141
FINO CD-140
FINO CD-139
FINO CD-138
FINO CD-137
FINO CD-136
(FINO CD-135)
FINO CD-134
FINO CD-133
FINO CD-132
FINO CD-131
FINO CD-130
FINO CD-129
FINO CD-128
FINO CD-127
(FINO CD-126)
(FINO CD-125)
(FINO CD-124)
FINO CD-123
FINO CD-122
FINO CD-121
(FINO CD-120)
FINO CD-119
(FINO CD-118)
(FINO CD-117)
(FINO CD-116)
(FINO CD-115)
(FINO CD-114)
(FINO CD-113)
(FINO CD-112)
(FINO CD-111)
(FINO CD-110)
(FINO CD-109)
FINO CD-108
FINO CD-107
(FINO CD-106)
(FINO CD-105)
(FINO CD-104)
(FINO CD-103)
(FINO CD-102)
(FINO CD-101)

CD119: Kalevi Korpi - Tulipunaruusut          CD119: Kalevi Korpi - Tulipunaruusut     CD-119

KALEVI KORPI (s. 3.10.1927, Miehikkälä)

Kalevi Korpi on 1950-luvun alkupuolella uransa aloittanut ja suosioon noussut hieno tenorilaulajamme. Tunnettuja samaan aikaan aloittaneita laulajiamme ovat mm. Erkki Junkkarinen, Matti Louhivuori ja Veikko Lavi. Kalevin ilmeinen tavoite oli taidelaulun puolella, mutta meidän ihailijoiden iloksi hän on uransa alusta alkaen esittänyt ja levyttänyt paljon kevyttä musiikkia. Levytysten määrä (n.300) on oloissamme monipuolinen ja laaja käsittäen aina iskelmistä ja vanhasta tanssimusiikista joululauluihin, hengelliseen musiikkiin, operettisävelmiin ja taidelauluun saakka. Ensimmäinen laulunopettaja oli Arvo Vainio Kotkasta. Hänen ohjauksessaan Kalevi oppi laulamisen perusasiat jo aivan nuorena Miehikkälässä asuessaan. Kalevi Korpi opiskeli laulua Sibelius-akatemiassa Oiva Soinin johdolla, pianonsoittoa Pentti Koskimiehen ja kontrabassoa opettajanaan Oiva Nummelin. Samaan aikaan hän kävi Jolanda Di Maria Petrisin laulutunneilla. Muita merkittäviä laulunopettajia olivat mm. Wilhelm Freund, Ilmari Mustonen, Antti Koskinen, Matti Lehtinen ja Olavi Nyberg.
Kalevi Korpi levytti ensimmäisen kerran tammikuussa 1953. Tälle kokoelmalle on valittu toisessa levytyssessiossa toukokuussa samana vuonna levytetyt tangobeguine ”ÖISTÄ KUISKETTA” ja valssi ”KAIKKI VIRTAA.” Kapellimestarina ja sovittajana näissä ensimmäisissä tallennuksissa oli Toivo Kärki. Kalevi on tehnyt levytyksiä yli viidellä vuosikymmenellä, joka on harvinainen saavutus. Yleisradion tenorikilpailu 1955 oli erittäin korkeatasoinen. Harras Hursti voitti, Kalevi oli toinen ja myöhemmin kuuluisa Mauno Kuusisto kolmas. Ensikonsertti oli vuorossa 1956. Klassinen laulajakoulutus oli sama kuin Georg Malmsténilla, joka siirtyi lähes kokonaan kevyeen musiikkiin jo 1930-luvun alussa ensikonserttien ja operettikiinnitysten jälkeen. Kalevi säilytti ohjelmistossaan ja levyillä myös klassisempia sävyjä. Hänen ja Jorin tiet kohtasivat PSO:n levytys studiossa monesti 1950-luvulla Jorkan toimiessa taltiointien säveltäjänä, kapellimestarina ja sovittajana. Kalevi muisteli, että studio-orkesterin hanuristina toimi usein mainio Matti Viljanen. Levytykset tehtiin siihen aikaan melkein poikkeuksetta livenä. Jonkin verran laulettiin ulkomailta tuotettujen valmiiden taustanauhojen päälle.
Tällä kokoelmalla soivat komeasti valssit ”NÄSIJÄRVEN RANTAMILLA” (1955), ”REVONTULTEN MAA” (1955), foxtrotit ”DELILA” (1956) ja ”KUN KEVÄT JÄLLEEN SAA” (1958), tangobeguine ”KUKA USKONUT OIS” (1955) ja beguine ”UNONDA MINUT” (1955). Kaikki nämä ovat Georg Malmsténin hienoja sävellyksiä. Todella komeaa yhteistyötä näiltä kahdelta mestarilta.
Kalevi Korpi ja nuorempi kollega Reijo Taipale ovat molemmat lähtöisin Miehikkälästä. Reijo on kertonut Kalevin menestyksen rohkaisseen myös hänet yrittämään tällä erittäin vaativalla alalla. Julkisia esiintymisiä Kalevi Korvelle on kertynyt vuosikymmenten kuluessa varmasti useita tuhansia. Olen nähnyt hänet tanssilavoilla esiintymässä eri orkestereiden kanssa eri vuosikymmenillä lukuisia kertoja. Yksi ilta on jäänyt erityisesti mieleen. Keskikesällä 1975 Kalevi esiintyi kuuluisan Dallapé-orkesterin laulusolistina Eräjärven Rönnillä. Menestys oli todella hieno. Täysi iso kesälava tupaten täynnä tanssijoita. Tunnelma oli ”katossa.” Oli orkesterin 50-vuotisjuhlakiertue. Soitto oli korkeatasoista, laulu aivan fantastista. Kalevi Korven ja Dallapén yhteiskeikat alkoivat jo 1960-luvun lopulla, jatkuen aina yli 1970-luvun puolivälin. Levytyksiä tehtiin lähinnä LP- ja kasettiformaattiin, niin kuin silloin oli tapana.
Kalevi Korpi on kuulunut ”eturivin” laulajiimme heti uransa alusta asti.Tämä kokoelma on edustava valikoima hänen 1950-luvun levytuotannostaan. Melkein kaikki kappaleet ovat ennen CD-formaatissa julkaisemattomia. Ikivihreät tangot ovat vaativia tulkittavia, mutta onnistuvat Kalevilta loistavasti. ”EI KAUTTA VUODEN KÄY RUUSUT KUKKAAN” (1955), ”UNELMA PAMPALLA” (1957), ”SUUTELEN KÄTTÄNNE MADAME” (1958) ja ”KIRKAS ONNEN HETKI” (1957), ovat todella tyylikkäitä esityksiä. Hienoja ovat myös kotimaiset tangot: ”HAAVEIDEN KAHVILASSA” (1956), ”KUUNSILTA” (1957), ”SE MUISTOKSENI JÄÄ (1957) sekä ”KAUAS KAIPAAVA” (1957). Slowfox ”ANASTASIA” (1957) on aikansa suosikki. Beguinet ”NÄEN UNESSA JÄLLEEN FIRENZEN” (1956), ”ROOMAN SUIHKULÄHTEILLÄ” (1957) ja ”MONTE CARLO” (1958) ovat nautinnollista kuultavaa. Baion ”MIKS´ SULLE SYDÄN SYKKII” (1956) sekä carioca ”SNURRI-BURRI-BUM” (1955) edustavat ajan uusia tanssirytmejä. Rumba ”SÄVEL RAKKAUDEN” (1958) on eräs ajan suosituimmista käännösiskelmistä. Siitä tehtiin useita versioita eri laulajien laulamana. Tämä esitys on mielestäni onnistuneimpia.
Kalevi Korpi levytti paljon suosittuja käännösiskelmiä, mutta yhtä paljon kotimaisia menestyksiä. Hänen loistava laulutaitonsa pääsi näissä unohtumattomissa levytyksissä oikeuksiinsa. Usko Kempin kaksi ehkä tunnetuinta sävellystä pääsi Kalevin levytettäviksi. Tämän kokoelman nimikappale cardasfox ”TULIPUNARUUSUT” (1957) ja valssi ”LENNÄ MUN LEMPENI LAULU (1957) ovat kaikille tuttuja. Molemmat kappaleet levytettiin ensimmäisen kerran ja 1930-luvulla. Sen jälkeen uusintaversioita on tehty joka vuosikymmenellä. Kalevi Korven levytykset näistä ikivihreistä ovat erittäin onnistuneet.
Kuten edellä mainitsin, ovat ikivihreät tangot usein erittäin vaativia laulettavia. Samoin operettivalssit. Tässä kokoelmassa soivat valssit ”KUKKIA SALZBURGISTA” (1957) sekä ”ESPANJATAR” (1958). Jälkimmäisessä levytyksessä on mukana pirteä Satu Laine. Esitykset ovat todella hienoja.
Kotimaisista lauluntekijöistä Tapio Lahtinen alias Kullervo, ja Erik Lindström esiintyvät tällä kokoelmalla sekä säveltäjinä, että sanoittajina. Paul Norrback ja Pentti Taskula säveltäjinä, sanoittajina Helena Eeva, Sauvo Puhtila, Erkki Ainamo, Roine Rikhard Ryynänen, Lauri Jauhiainen ja H. J. Nortamo. Säveltäjänä ja sovittajana Harry Bergström, sovittajina Erkki Ertama, Kullervo Linna, Ossi Malinen, Kaarto Virtanen (Olavi Virta) ja Ingmar Englund. Säveltäjänä, sanoittajana ja sovittajana Veikko Ahvenainen. Edellä esitellyt Toivo Kärki sovittajana ja kapellimestarina, Georg Malmstén säveltäjänä, sanoittajana , sovittajana sekä kapellimestarina, Usko Kemppi säveltäjänä ja sanoittajana. Kaikki nämä henkilöt ovat tunnettuja suomalaisia musiikkiammattilaisia.
Ulkomaisista ovat mukana Alfred Newman, Michael Jary, Edilio Capotosti, Pia Del Moro, Mathias G. Seiber, Aldo Maietti, Ralph Erwin, Juan Llossas, Georg Freundorfer, Vizenzo Di Chiara, Henri Salvador ja Karl Kowarik. Erityiskiitokset mestaritenori Kalevi Korvelle arvokkaista taustatiedoista ja avusta levykokoelman valitsemisessa sekä kaikkea hyvää jatkossa.
Toivon miellyttäviä ja nautinnollisia musiikkihetkiä näiden unohtumattomien levytysten seurassa.

Copyright © 2005 Salix Ay
Kävijämäärät 1.5.2005 lähtien
Muokattu viimeksi: 10.01.2018