Gramofoni    Salix logoFINO logo


Ylös
Julkaisut
Tulossa
Myynti
Yhteystiedot
Linkit
Palaute
(Loppu)
FINO CD-144
FINO CD-142
FINO CD-141
FINO CD-140
FINO CD-139
FINO CD-138
FINO CD-137
FINO CD-136
(FINO CD-135)
FINO CD-134
FINO CD-133
FINO CD-132
FINO CD-131
FINO CD-130
FINO CD-129
FINO CD-128
FINO CD-127
(FINO CD-126)
(FINO CD-125)
(FINO CD-124)
FINO CD-123
FINO CD-122
FINO CD-121
(FINO CD-120)
FINO CD-119
(FINO CD-118)
(FINO CD-117)
(FINO CD-116)
(FINO CD-115)
(FINO CD-114)
(FINO CD-113)
(FINO CD-112)
(FINO CD-111)
(FINO CD-110)
(FINO CD-109)
FINO CD-108
FINO CD-107
(FINO CD-106)
(FINO CD-105)
(FINO CD-104)
(FINO CD-103)
(FINO CD-102)
(FINO CD-101)

CD 110: Reijo Viita - Juhlalevy - Viipurin polkka          CD 110: Reijo Viita - Juhlalevy - Viipurin polkka     CD 110  Loppu

REIJO VIITA 70 VUOTTA

Reijo Viita on tunnetun Kullervo Linnan orkesterin kaikista pitkäaikaisin laulusolisti. Hän on syntynyt Pohjaslahdella 12.12.1936. Tällä 70-vuotis juhlalevyllä julkaistaan puolet hänen äänitteistään. Reijo Viita on taiteilijanimi, sillä sukunimi Viitanen on vain lyhennetty. Reijo Viitaa on sanottu yhdeksi parhaista 1960–luvulla levytysuransa aloittaneista laulajista, sekä yhdeksi parhaista tangoäänistä. Ensilevyllään hän nousi jo listoille ja tästä alkoikin melkoinen keikkaputki. Mainoksissa luki radio- TV- ja levytähti Reijo Viita, joka olikin hetkessä tunnettu kautta Suomen. Hänen uraansa onkin tarkasteltava lähemmin aina Pohjaslahden aikaa myöten.

POHJASLAHTI, SOITTOKUNTA JA SOITTAJAT

Reijon syntymäpaikka Pohjaslahti on 100 kilometriä Tampereelta pohjoiseen. Kunta on liitetty Vilppulaan ja Virtain kaupunkiin 1973. Pohjaslahdella on komeat maisemanähtävyydet Salussärkkä ja Rantalansärkkä. Kapea harju kahden järven välissä, jossa menee maantie. Nähtävyys on myös tunnetun Kauno Kallion suunnittelema kirkko, sekä museokahvila Heikintupa – pohjaslahtelainen talonpoikaistupa. Vielä on mainittava Vehkakosken tunnettu tanssilava. Reijon kotitalo on lähellä Pohjaslahden keskustaa. Reijo Viidan nuoruuden aikaan sotien jälkeen ei ollut harrastusten ylitarjontaa. Oli kuitenkin yksi yli muiden – Pohjaslahden Työväenyhdistyksen Torvisoittokunta. Soittokunta oli perustettu jo 1919. Anton Siro koulutti alkuun soittajia. Hän oli sotilassoittokunnan soittaja, joka vietti eläkepäiviä Pohjaslahdella. Opin sai myös Urho Koivula (1896–1968), joka aloitusvuoden seitsikosta jatkoi sovittamisen ja johtamisen puolelle. Kävi kapellimestarikurssin 1923. Hänestä tuli ”heilikkobasson”- sousafonin taitaja. Veikko Tiensuu (1910–1989) tuli seurakunnan kanttoriksi vuonna 1946. Soittokunta sai hänestä klarinetistin, sovittajan ja johtajan. Veikolla oli ” rautainen” ammattitaito, sillä hänellä oli käytynä Viipurin Musiikkiopisto ennen sotia. Soitinopit pianosta ja klarinetista sekä johtamisen linja. Kanttori – urkuriksi hän oli valmistunut Turusta 1946. Reijo Viita meni soittokuntaan 1940-luvun lopulla. Reijo sanoi – klarinetti sieltä annettiin käteen. Opettajaksi alkoi Veikko Tiensuu. Soittokunta saikin nopeasti uuden nuoren klarinetistin, joka kiersi vuoteen 1955 asti soittokunnan mukana. Entinen soittokunnan soittaja Antti Koivula ( 1932 ) Ylöjärveltä muistelee – Reijo oli kova harjoittelemaan, innokas ja oppi nopeasti. Antti muistaa myös nuoruuden kaverinsa Pentti Tiensuun (1931–1982) innokkaana trumpetin harjoittelijana kesäisin Pohjaslahdella, joka soitti myös hyvin pianoa isänsä Veikko Tiensuun opettamana. Pentistä tuli myöhemmin Helsingissä kontrabasson taitaja. Reijo Viidan ensimmäinen orkesteri oli Isku – Pojat. Hän oli siinä vuoden 1954 lopusta toukokuuhun 1955. Peruskokoonpano tällä 1953 kootulla orkesterilla oli, Mauno Sillanmäki harmonikka, Antti Koivula rummut, Unto Kangasjärvi kontrabasso ja Tahvo Lappalainen kitara, klarinetti ja saksofoni. Antti Koivula kertoo, että Unto Kangasjärvi (1915–1980) oli myös loistava harmonikan soittaja ja soitti myös keikalla harmonikkaa ja Mauno Sillanmäki oli kontrabassossa. Tuohon aikaan Pohjaslahti tunnettiin erityisesti soittokunnastaan, joka kiersi ympäri maakuntaa soittamassa kesäjuhlissa ja muissa tilaisuuksissa. Noin tuhannen asukkaan pitäjässä yli 20–miehinen soittokunta oli ” kova juttu.” Alkoi kuitenkin vääjäämättä soittokunnan pojilla maaltamuuton kausi. Ei aikaakaan, kun Pohjaslahdelta perusopin saaneet olivat Helsingissä. Oli Mauno Sillanmäen orkesteri, Pentti Tiensuun orkesteri ja Reijo Viita laulusolistina ja soittajana Kullervo Linnan kuuluisassa orkesterissa. Pohjaslahden opeilla tultiin huipulle. Myöhemmin Helsingin seudulle tuli myös Jyrki Tiensuu – tuuban taitaja. Tahvo Lappalainen soitti Mauno Sillanmäen orkesterissa, johon myöhemmin siirtyi Uolevi Haapanen (1929), jolla oli myös orkesteri jonkin aikaa. Uolevi muistaa Martti Mäntylän, joka voitti sotilassoittokuntien mestaruuden pasuunan soitossa. Mäntylä palasi eläkkeellä soittokuntaan Pohjaslahdelle.. Soittokunnasta ei ole julkaistu historiikkia, joten tuon tässä jotain tietoa esiin dokumentaarioksi, koska soiton opin saaneiden määrä on melkoinen ja Reijo Viita sai perusopit juuri täältä. Soittokunnassa alttoa, baritonia ja kornettia soittanut Antti Koivula sanoo, että harjoitukset olivat koululla ja Työväentalolla. Tampereen seudulle lähtivät Antti Koivula, Heikki Koivula, Vilho Nurmi, Pertti Heinola ja Reijo Viidan veli Olavi Viitanen. Tällä hetkellä jatkavat soittotouhuissa enää Raimo Haapanen, Uolevi Haapanen, Keijo Maininki, Veijo Suntila, Esko Kangasjärvi ja Jorma Kangasjärvi eri kokoonpanoissa. Soittokuntaa ei Pohjaslahdella ole enää toiminnassa ja asukasmäärä on pudonnut runsaaseen kolmeensataan. Tämä on yhden aikakauden kuva!

HELSINKI JA TEUVO IHANUKSEN YHTYE

Reijo Viita tuli Helsinkiin 1955. Työ järjestyi ensin Pasilan Konepajalta ja sieltä silloiselle Aerolle. Työ oli lentokoneiden moottorien koekäyttö korjauksien jälkeen. Reijo piti päivätyönsä koko laulajan uransa ajan. Aluksi hän meni HTY:n soittokuntaan, mutta se jäi kun alkoi tulla tanssikeikkoja runsaamman puoleisesti. Hän oli nimittäin tutustunut hanuristi Teuvo Ihanukseen, jonka yhtyeeseen hän meni. Teuvo Ihanus (1932) on syntynyt Tohmajärvellä ja tuli Helsinkiin myös vuonna 1955. Yhtye kiersi aina Kajaania ja Posiota myöten. Kokoonpano oli Teuvo Ihanus harmonikka, Göran Lindblad rummut, Pentti Lausi kitara ja Reijo Viita tenorisaksofoni, klarinetti ja laulu. Teuvo Ihanus ja Reijo Viita vierailivat myös tangosäveltäjä Unto Monosen orkesterissa. Samoin olivat myös Matti Louhivuoren orkesterissa 1960–luvun alussa, kunnes taas palattiin Teuvo Ihanuksen yhtyeen nimiin. Teuvo Ihanus on myös levyttänyt hanuriduettoja Aaro Kurkelan ja Taito Vainion kanssa. Istun Helsingin Siltamäessä Reijo Viidan kotona ja hän muistaa, kun oli tuohon aikaan Teuvon kanssa ravintola Klaavassa soittamassa 7 kk ajan joka päivä.

KULLERVO LINNAN ORKESTERI JA REIJO VIITA

Kullervo Linnan isolla orkesterilla oli Helsingin Kulttuuritalolla keikka maaliskuun lopulla 1964. Solisti Reijo Taipale oli sairastunut ja tilalle oli saatava nopeasti laulaja, sillä Kullervo Linnan 16 – miehisellä orkesterilla ei voinut mennä ilman solistia pitkään tanssisessioon. Rumpali Göran ” Jösse” Lindblad oli jo aikaisemmin puhunut Kullervo Linnalle Reijo Viitasesta, joka soittaa hyvin klarinettia ja osaa laulaakin, sillä Kullervo etsi uutta solistia. Reijo Taipale oli nimittäin perustamassa omaa orkesteria. Linna haetuttikin Reijon tuuraajaksi ison orkesterin eteen ja sanoi – siinä on Reiska mikrofoni alahan laulaa. Reijo lauloi ja salintäyteisen yleisön reaktio oli niin pauhaava, että tiesin tähden löytyneen, sanoi Linna. Kyllähän helsinkiläiset Reijon tiesivät jo Teuvo Ihanuksen yhtyeestä. Linna ottikin Reijon orkesteriinsa heti ja lehtihaastattelussa tuolta ajalta toteaa, että menestys on ollut joka paikassa yhtä hyvä ja nimikirjoituksen pyytäjiä riittää. Uudelle solistille oli saatava levy ja Kullervo Linna veikin jo kesäkuussa Reijon koelauluun Toivo Kärjen luo. Reijo muistaa – lauloin ” Tähti ja meripoika – valssia” ja Topi säesti pianolla. Vain vähän lauloin, kun Topi sanoi – aloitetaan. Huomiseksi sävellän tangon ja Kullervo säveltää singlen toiselle puolelle. Kaksi päivää harjoittelet ja sitten levytetään.Näin syntyi Kullervo Linnan ” Syksyn sävel” ja Toivo Kärjen ” Illan ensimmäinen tango.” Hanurin mestari Matti Viljanen sovitti ja Reino Helismaa teki sanoitukset – ” Pohjaslahden ” mies oli suomalaisen iskelmän nimimiesten joukossa - huipulla. Sukunimi lyhennettiin Viidaksi tässä yhteydessä. Levy nousi molemmilla kappaleillaan heti listoille. Reijo Viidasta tuli tähti, josta musiikkitoimittajat kirjoittivat eri lehtiin. Radio- ja TV – esiintymiset tulivat mukaan. ” Syksyn sävel” oli Ilta – Sanomien listalla kotimaisista kuudes parhaimmillaan. Suosituimmat kotimaiset – listalla Reijo oli yhdeksäs. Myös seuraavat levytykset nousivat listalle. Vuoden 1967 tangot ” On monta kertaa” ja ” Yöorvokki” ovat mielestäni Reijo Viidan esittäminä todella loistokkaat ja Toivo Kärjen ” Haaveita tanssilavan luona.” Tämä kappale on noussutkin Reijo Viidan laulamana Toivo Kärjen keskeisimpien sävellysten listalle. Reijon menestys johti myös Fan – Clubin perustamiseen Helsingissä. Keikkaputki Kullervo Linnan orkesterilla ja Reijo Viidalla oli melkoinen. Vuonna 1967 oli 178 keikkaa ja 1968 oli 180 keikkaa. Päivätyön ohella urakka on ollut melkoinen. Tuolloin oli menossa tangobuumi ja levytykset olivat singlelevyjä, joita tehtiin muutama vuodessa. Levytysten määrä ei tämän vuoksi noussut suureksi. LP – levy yleistyikin vasta seuraavina vuosina. Tangokauden jälkeen tuli humppabuumi ja jälleen tarvittiin levytyksiin Reijo Viitaa. Hänet tiedettiin varmaksi laulajaksi. Jarmo Jylhä oli mukana Reijon seuraavilla levytyksillä ja totesi, että yleensä mentiin kerran läpi ja sitten masternauhalle. Fonovox–yhtiö tuotti Reijolle LP – levyn, jossa hyvistä sovituksista vastasi Seppo Rannikko (1928–2000). Tähän juhlalevyyn on siitä valittu komeat humpat. Kullervo Linnan ” Muistojen Inari,” Jarmo Jylhän ” Kadotettu onni” ja Seppo Rannikon ” Yö Volgalla.” Tahdit ovat Rannikon johtamalla orkesterilla ja Reijo Viidalla kohdallaan, kun näitä humppia kuuntelee. Nämä humpat kuuluvatkin jokaiseen humppatuokioon. Jarmo Jylhän ” Kadotetusta onnesta” on useampia levytyksiä, mutta hän totesi, että Reijon levytys on niistä paras. JP – Musiikki tuotti myös LP – levyn Reijolla ja jälleen oli sovittajana Seppo Rannikko. Hän soittaakin komean tenorisaksofonisoolon Mona-Lisassa. Hän on juuri sama soittaja, joka soitti Olavi Virran ” Hopeisen kuun” kuuluisan saksofonisoolon. Nyt siis myös Reijo Viidan levytyksessä. Komea kappale on myös tamperelaisen hanuristin Toivo Honkosen säveltämä ” Ilta kotikujalla.”Samoin ” Koskipuisto,” jonka säveltäjä on Franco Morero (1941). Hän on syntynyt Torinossa ja on asunut Suomessa jo vuodesta 1972. Raul Reiman (1950–1987) teki sanoituksen Tampere – aiheisesti. ” Koskipuisto” nouseekin CD:n myötä Tampere – aiheisten kappaleiden ykkössarjaan Reijo Viidan laulamana. Nämä vuoden 1980 levytykset ovat erittäin hyvin onnistuneet ja ” Kultainen tango,” jonka Olavi Virta teki tunnetuksi soi myös Reijo Viidan laulamana aivan mahtavasti. Reijon viimeiseltä levytysvuodelta valittu ” Elämän valttikortit” on julkaistu aikanaan vain kasetin muodossa. Humppakauden merkittäviä yhteistyökumppaneita Reijolle olivat Seppo Rannikko ja Jarmo Jylhä, jotka olivatkin mukana tuottamassa ja soittamassa nämä levytykset. Kullervo Linnan orkesterin kokoonpano oli pitkään Reijon aikana, Harri Watanen harmonikka ja piano,Untamo Korhonen basso ja viulu, Kullervo Linna rummut, Harry Jansson trumpetti ja basso, Jouni Heinonen viulu, alttosaksofoni ja klarinetti ja Reijo Viita laulu, tenorisaksofoni ja klarinetti. Linnan orkesterissa oli oltava viulun taitajia, sillä oli ” viulusaundi ja puhallinsaundi.” Orkesteri oli koko ajan yksi Suomen parhaimmista. Pianisti Harri Watanen oli orkesterissa myös pitkään – saman ajan kuin Reijo Viita. Hän oli myös Martin Brushane Big Bandin pianisti. Tuli Linnalle Erkki Junkkarisen yhtyeestä ja soitti myös vuoden Pentti Tiensuun orkesterissa. Soittajat viihtyivät Kullervo Linnan eri orkestereissa, sillä Linna oli orkesterien ammattilainen – hoiti keikat ja asiat hyvin. Klaus Järvinen oli Linnan orkesterissa 1965–1970 ja soitti klarinettia ja alttosaksofonia. On muistettava, että Kullervo Linna pyöritti myös toista orkesteriaan Humppa – Veikkoja. Helsinkiläisten tanssijoiden iloksi hän toi Kulttuuritalolle todellisen tanssisalien Big Bandin 16–miehisen orkesterin määrätyin välein. Kullervo Linna oli merkittävimpiä orkesterinjohtajia Suomessa Martti Jäppilän kanssa. Jäppilähän touhusi aikanaan Dallapen kanssa.

REIJO VIITA LOPETTAA KEIKKAILUN

Kullervo Linnan (1911–1987) orkesterin viimeinen keikka oli 31.10.1980. Tämäkin tieto löytyy Reijo Viidan erinomaisista muistiinpanoista. Reijo Viita oli Kullervo Linnan orkesterin laulusolistina yli 16 vuotta, eli ylivoimaisesti pisimmän ajan. Yli puolet ajasta, jonka orkesteri oli olemassa, Viimeinen esiintyminen Reijolla oli Kullervo ” Lutu” Linnan kanssa 23.11.1981, jolloin oli Linnan 70-vuotis juhlakonsertti Kulttuuritalolla. Reijo keikkaili Linnan kauden lopussa ja jälkeen Aarre Jokisen yhtyeen laulusolistina vuosina 1980–1981. Myös Teuvo Ihanuksen yhtyeen mukana tuli jälleen oltua ja Reijo Viidan viimeinen keikka oli Teuvo Ihanuksen kanssa Kajaanissa lauantaina 16.7.1982 mukana oli myös Aimo Saxelin, joka oli pitkään Pohjaslahdelta lähteneen Mauno Sillanmäen orkesterin solisti Reijo Viita oli hankkinut vaimonsa kanssa kesämökin ja mökkeily, keikkailu ja työ olivat hankala yhteensovittaa, joten keikkailu jäi. Kesämökkiharrastus vei voiton.

JUHLALEVY

Reijo Viita levytti aikanaan usealle eri yhtiölle ja äänitteiden kokoaminen yhteen tälle juhlalevylle oli oma aikaa vievä projektinsa. Kiitokset hyvästä yhteistyöstä Warner Music Finlandille ja erikoisprojektipäällikkö Timo Lindströmille. Samoin kiitokset Fonovox – yhtiölle, Jarmo Jylhälle ja Henry Haapalaiselle, JP – Musiikille ja Jarmo Jylhälle. Kullervo Linna – säätiö antoi taloudellista tukea tälle juhlalevylle. Kiitokset säätiölle ja säätiön asiamiehelle Jaakko Eskolalle. Tekstiä varten haastattelin Helsingin Siltamäessä Reijo Viitaa ja sain käyttööni erittäin hyvän aineiston, Ylöjärvellä haastattelin Antti Koivulaa Pohjaslahden ajoilta ja Jyrki Tiensuu Espoosta lähetti myös aineistoa Pohjaslahden ajalta. Taustatietoja – osiossa on muiden nimet, joilta on saatu oleellista tietoa. Hajatietoja on saatu myös Tampereen Yliopiston Musiikintutkimuksen laitoksen julkaisusta ” Saakos soittamisesta vielä rahaakin!” Marko Aho on tutkinut perusteellisen hyvin Kullervo Linnan orkesterien vaiheita – palkkioihin asti. Turun suunnalla asuva radio- ja musiikkitoimittaja Erkki Rantanen kyseli kaksi vuotta sitten – koska Salix julkaisee Reijo Viitaa? Sanoin, että juhlalevy on tulossa ja koko tuotannon CD:lle siirtämistä harkitaan. Erkki Rantanen pitää Reijo Viitaa aivan kärkipään laulajana ja oli huolissaan hänen levytyksiensä jäämisestä vanhoihin formaatteihin.Kiitokset Erkki ” kannustuksesta” projektin aikana. Toivotan hyviä kuunteluhetkiä Reijo Viidan levytysten parissa.


Tampereella 2007 Timo Leppänen

Copyright © 2005 Salix Ay
Kävijämäärät 1.5.2005 lähtien
Muokattu viimeksi: 10.01.2018