Gramofoni    Salix logoFINO logo


Ylös
Julkaisut
Tulossa
Myynti
Yhteystiedot
Linkit
Palaute
(Loppu)
FINO CD-144
FINO CD-142
FINO CD-141
FINO CD-140
FINO CD-139
FINO CD-138
FINO CD-137
FINO CD-136
(FINO CD-135)
FINO CD-134
FINO CD-133
FINO CD-132
FINO CD-131
FINO CD-130
FINO CD-129
FINO CD-128
FINO CD-127
(FINO CD-126)
(FINO CD-125)
(FINO CD-124)
FINO CD-123
FINO CD-122
FINO CD-121
(FINO CD-120)
FINO CD-119
(FINO CD-118)
(FINO CD-117)
(FINO CD-116)
(FINO CD-115)
(FINO CD-114)
(FINO CD-113)
(FINO CD-112)
(FINO CD-111)
(FINO CD-110)
(FINO CD-109)
FINO CD-108
FINO CD-107
(FINO CD-106)
(FINO CD-105)
(FINO CD-104)
(FINO CD-103)
(FINO CD-102)
(FINO CD-101)

CD118: Reijo Viita - Vuosien takaa          CD118: Reijo Viita - Vuosien takaa     CD-118  Loppu

REIJO VIITA - ” GREATEST HITS ”

Reijo Viita nousi suureen suosioon jo 1960 – luvulla. Tango-buumin myötä osasta hänen levytyksistään tuli listahittejä. Television musiikkiohjelmissa hän oli tuttu näky. Samoin radion puolella Kullervo Linnan orkesteri ja Reijo Viita vierailivat monesti ohjelmanauhoilla.
Tämän levyn nimi voisi olla myös hyvin yllä oleva otsikko. Nimittäin tähän ” Vuosien takaa ” – levyyn on koottu Reijo Viidan myöhäisemmän kauden huippukappaleet. Tangon ja humpan mestari on kuin ”kotonaan” muissakin rytmilajeissa.
Täältä nykyiseltä Pirkanmaalta lähti Helsinkiin tekemään valtakunnantason uran musiikin saralla mm. Rauno Lehtinen, Seppo Rannikko, Reijo Viita, Raimo Roiha ja Tapio Salo. Valkeakosken Sääksmäellä syntynyt Pirkko Mannola voitti Miss Suomi – tittelin vuonna 1958 ja laulajan ura aukeni myös Helsingissä ja hyvin paljon myös muuta varsinkin teatterin puolella. Helsingissä olivat levy-yhtiöt ja alan työllistyminen hoitui myös siellä hyvin.
Tällä Reijo Viidan huippulevyllä on huomattavan paljon pirkanmaalaisuutta. Häntä säestää loistava iso studio-orkesteri johtajanaan saksofonisti Seppo Rannikko. Hän onkin tehnyt lähes kaikkiin kappaleisiin sovitukset. Hänen sävellyksiään on myös hyvin mukana. Tenorisaksofonin stemma on luonnollisesti hänen soittama. Raimo Roiha soittaa pianoa ja harmonikkaa. Kolmessa viimeisessä vuoden 1981 – levytyksessä on säestäjänä harmonikkataiteilija Taito Vainion studio-orkesteri. Tässä kokoonpanossa on mukana sähköbassossa Tapio Salo

POHJASLAHTI JA MÄNTTÄ – VILPPULA

Reijo Viidan ( 1936 ) syntymäpaikka Pohjaslahti sijaitsee Tarjanneveden rantamilla Pohjois – Pirkanmaalla. Vuoden 2009 alusta se on liitetty osana Vilppulan kuntaa uuteen Mänttä – Vilppulan kaupunkiin. Aikanaan itsenäisen kunnan aika oli vain vuodet 1941 – 1973. Alkujaan se oli Ruoveden kunnan kylä. Asukkaita on enää noin 300. Historiallisesti merkittävää on Pohjaslahden komea vaalea kirkko, joka hallitsee maisemaa korkealla mäellä. Sen on suunnitellut Kauno S. Kallio ( 1877 – 1966 ), joka on aikakautensa johtavia arkkitehteja. Tampereen Teatterin rakennus on tunnetuimpia hänen suunnittelutöitään.
Reijo Viidan ensimmäinen tanssiorkesteri oli pohjaslahtelainen Isku – Pojat. Ennen Helsinkiin muuttoa 1955 hän ehti olla mukana vajaan vuoden. Isku – Poikien peruskokoonpano oli Mauno Sillanmäki harmonikka, Antti Koivula rummut, Unto Kangasjärvi kontrabasso ja Tahvo Lappalainen kitara, klarinetti, sekä tenorisaksofoni. Ylöjärvellä eläkepäiviä viettävä Antti Koivula ( 1932 ) muistelee: ” Kierrettiin laajasti alueen tanssipaikkoja. Myös hääsoittoja oli runsaasti. Sen ajan Pobedalla kuljettiin. Orkesteri perustettiin Pohjaslahden Työväenyhdistyksen Torvisoittokunnan nuorista soittajista mukana myös Kangasjärven Unto, joka oli myös erittäin hyvä harmonikan soittaja. Mauno Sillanmäki oli serkkuni ja olin mukana, kun hän haki ensimmäiset harmonikkansa aina Tampereelta asti. Soittajat muuttivat työn perässä Helsinkiin ja itse muutin 1956 Ylöjärvelle, jolloin Isku – Poikien soitot loppuivat.” Kaikki nuoret miehet olivatkin saaneet loisto-opin musiikin teoriaan ja soittamiseen Soittokunnan silloiselta johtajalta Veikko Tiensuulta ( 1910 – 1989 ). Antti Koivulan isä sousafonisti Urho Koivula ( 1896 – 1968 ) oli myös edelleen opin antajia. Hän on säveltänyt mm. urheiluseura Pohjaslahden Pyrinnön marssin. Heikki Koivula ( 1937 ) oli Reijo Viidan läheisin nuoruuden kaveri Pohjaslahden aikoina. Hän muistelee: ” Soittokunta hankki torvia Tampereen soittokunnilta. Soitin Reijon kanssa samaan aikaan Soittokunnassa. Lähdin työhön Tampereelle ja Reijo Helsinkiin. Seurasin hänen uraansa, joka johti aina levytyksiin asti.” Pohjaslahden Työväenyhdistyksen Torvisoittokunta toimi vuodet 1919 – 1974. Toiminnan vuosia tuli täyteen 55. Keskustelin Veijo Suntilan ( 1956 ) kanssa ja hän muisti tarkasti toiminnan päättymisvuoden. Vahvistuksen sain myös Pohjaslahden Pelimanneissa soittaneelta Raimo Virtaselta. Viimeinen esiintyminen oli Museokahvila Heikintuvan Juhannusjuhlilla. Soittokunnan musiikillisina johtajina toimivat Anton Siro, Urho Koivula ja Veikko Tiensuu. Monet nuoret saivat toisen ammatin Soittokunnan opeilla. Valtakunnantason muusikoiksi nousivat Veikko Tiensuun perusopeilla Reijo Viita ja hänen poikansa Pentti Tiensuu ( 1931 – 1982 ). Samoin Mauno Sillanmäestä tuli orkesterinjohtaja, joka kävi orkestereineen Suomen ykköspaikoissa. Solistina oli mm. levylaulaja Aimo Saxelin. Jotain on vielä jäljellä, nimittäin Mäntän Työväenyhdistyksen Soittokunnassa on mukana vielä kolme Pohjaslahdella oppinsa saanutta. He ovat Veijo Suntila, Keijo Maininki ja Raimo Haapanen. Keijo Maininki ( 1934 ) aloitti jo vuonna 1949. Hän muistaa, kuinka Pentti Tiensuu veti stemmaharjoituksia hänelle ja kahdelle muulle pojalle, kun aloittivat. Keijo Mainingille tulee tänä vuonna peräti 60 vuotta Soittokuntien soittamista – hurjan pitkä aika! Hän sanoi: ” Jo kesällä 1950 olin mukana Jyväskylässä Musiikkijuhlilla ja soitin samaa stemmaa vieressä soittaneen Antti Koivulan kanssa.” Espoossa asuva Jyrki Tiensuu ( 1951 ) soittaa tuubaa Suomen Orkesteri – nimisessä kokoonpanossa. Jyrki sovittaa orkesterille, joten isä Veikko Tiensuun oppeja on käytössä myös Espoon puolessa. Mahtavan tuuban soittajia on vähänlaisesti. Olen tuonut esiin Reijo Viidan levyprojekteissa Pohjaslahden Työväenyhdistyksen Torvisoittokuntaa, koska siitä ei ole tehty mitään historiikkia. Sen se kyllä tarvitsisi!

KULLERVO LINNAN ORKESTERI AMERIKAN KIERTUEELLE

Kullervo Linnan orkesteri ja Reijo Viita lähtivät 31.10.1973 kahden viikon kiertueelle Kanadaan ja Yhdysvaltoihin. Toisena laulusolistina lähti mukaan Paula Koivuniemi. Orkesterin muusikot olivat: Kullervo Linna rummut, Untamo Korhonen basso ja viulu, Harry Jansson trumpetti ja basso, Jouni Heinonen viulu, klarinetti ja alttosaksofoni, sekä Jani Uhlenius piano ja harmonikka. Hän tuurasi Harri Watasta, jolla oli työeste. Reijo Viita soitti laulamisen lisäksi myös tenorisaksofonia ja klarinettia. Orkesteri oli erittäin tasokas ja monipuolinen – yksi Suomen parhaista! Ennen lähtöä julkaistiin LP – levy nimeltään ”Iltarusko.” Molemmat solistit olivat siinä mukana. Levyn kannessa lukee, että matkaan lähdettiin Finnairin DC – 8 – koneella. Kone laskeutui New Yorkiin ja matka jatkui lentäen Torontoon. Kanadan puolella kierrettiin Ontarion provinssia ja Yhdysvalloissa New Yorkin ja Michiganin osavaltioissa – suurten järvien alueella. Amerikansuomalaiset järjestivät yöpymiset ja kuljetukset. Vain New Yorkissa oli majoitus hotellissa. Kaikki toimi hyvin. Esiintymispaikoista isoimmat olivat New York ja Toronto. Lukuisista pienemmistä paikoista tunnetuin oli Niagara Falls. Kuuluisat putouksetkin tuli nähtyä. Tilaisuuksia oli pitkään markkinoitu ja väkeä riitti. Jani Uhlenius toimi tilaisuuksissa juontajana. Aluksi oli konserttiosuus, jossa taidemusiikkia esittivät Jouni Heinonen ja Jani Uhlenius. Lopuksi oli tanssia orkesterin tahdittamana. Viimeinen esiintyminen oli 13.11 New Yorkin Brooklynissä tunnetussa Imatra – Haalissa. New Yorkin Uutiset kirjoitti seuraavaa: ” Menestykseltään hyväksi luonnehti Kullervo Linna orkesterinsa kaksi viikkoa kestänyttä kiertuetta Kanadassa ja Yhdysvalloissa. Ohjelmisto oli monipuolinen ja hyvätasoinen. Mukana oli viulusooloja ja haitarin palkeita. Esiintyminen Imatra – Haalissa oli upeaa. He soittivat useita instrumentteja. Loistava laulaja Reijo Viitakin soitti saksofonia ja klarinettia. Paula Koivuniemen esitys oli vapaata ja sulavaa. Jouni Heinonen soitti viululla Czardaksen ja Hungarian Dance n:o 5. Reijo Viita on orkesterissa yhdeksättä vuotta ja hän onkin Suomen huippuja. Ilta oli nautintorikas! K.E.” Kotimatka alkoi 14.11 Suomi – Seuran tilauslennolla, ” kirjoitti lopuksi The Finnish New York News.

REIJO VIITA ” VUOSIEN TAKAA ”

Tälle Reijo Viidan huippulevylle on koottu kappaleita viideltä LP – levyltä. Kappaleet edustavat hänen myöhäisemmän kauden levytystuotantoa. Tuottavina levy-yhtiöinä olivat Fonovox ja JP – Musiikki. Perinteisen tanssimusiikin osalta yhtiöt olivatkin johtavia Suomessa. Ne nostivat esiin joukon hyviä levylaulajia. Fonovoxin aikaan oli menossa humppa-buumi ja Reijo Viitakin levytti joukon tosi komeita humppia. Musiikin monitoimimies Jarmo Jylhä ( 1951 ) oli mukana molempien yhtiöiden toiminnassa. Hän on Reijo Viidankin masternauhat ”kaivanut” esiin. Lopella syntynyt Jarmo Jylhä on säveltäjä, sanoittaja, sovittaja ja tuottaja. Seppo Rannikko ( 1928 – 2000 ) toimi yhtiöissä sovittajana, muusikkona ja tuottajana. Orkesterien sovittajana hän nousikin suomalaiselle huipulle jo Fonovoxin aikaan. Tällä Reijo Viidan levyllä hän onkin sovittanut lähes kaikki kappaleet. Iso studio-orkesteri on laitettu säestämään erittäin aktiivisesti ja kuviorikkaasti. Orkesterisointi ei jätä kuuntelijaa ”kylmäksi.” Hänen sovitukset kuulostavat edelleen ”tuoreilta” ja svengaavilta. Hänellä oli idearikkautta ja hallitsi myös jousiryhmän sovittamisen. Seppo Rannikko on muutamassa kappaleessa lisännyt tempoa! Reijo Viidan kanssa tämä onnistui, koska hän on äärettömän tahti- ja säveltarkka laulaja. Hänen fraseeraus on aivan kohdallaan. Nämä asiat onnistuvat, kun laulaja on täysin nuotinlukutaitoinen. Reijohan oli itsekin muusikko! Reijo Viita on äänialaltaan laaja toinen tenori. Mielestäni myös tenoribaritonille kirjoitettu stemma onnistuu häneltä, kun alaäänet soivat mallikkaasti. Laajan äänialan ylärekisteri soi todella komeasti! Iskelmän lauluun erittäin hyvä ääni ja riittävän laaja rekisteri. Vaativalle sovittajalle mitä parhain laulaja! Seppo Rannikko aloitti tenorisaksofonin soiton Tampereella 1952 vasta 24 vuotiaana. Hän soitti pitkään korvakuulolla! 1950 – luvun puolivälissä hän meni Acre Karin orkesteriin. Muutto tuli Helsinkiin. Vuorossa olivat Ossi Runnen, Olli Hämeen, Jaakko Salon ja Herbert Katzin orkesterit. Nuotinluvussa oli jo otetta! Jaakko Salon orkesterin alussa 1960 hän soitti levytyksessä kuuluisaksi muodostuneen tenorisaksofonisoolon Olavi Virran ”Hopeiseen kuuhun.” Vuodet 1974 – 1975 hän opiskeli Bostonissa Berklee School Of Music – oppilaitoksessa. Orkesteri- ja jazzsovitus olivat pääosassa. Tämän jälkeen alkoikin sitten loistokausi Fonovoxilla, jota on nyt kuultavissa Reijo Viidan levyllä koottuna! Seppo Rannikko on sanonut: ” Sovituksissani pitää arrien – stemmojen soida!” Totean tähän, että kyllä ne soivatkin ja loistokkaasti!
Levyn aloitus on Jarmo Jylhän loistokas sävellys ”Aron kulkija.” Tämä vuoden 1980 levytys on harvinainen. Vilho Jylhän sanoituksesta korostuu hyvin kohta ”kun mä reppuni pakkaan!” Tässä Reijo Viita välisoiton jälkeen rytmittää kuuntelijan jo mukaan ”svengiin.” Leningrad on nyt Pietari. Kappale ”Kaunis Leningrad” on osoitus, kuinka iskelmä on aikakautensa tulkki. Tätä komeaa Heikki Nikkasen sävellystä on paljon toivottu Viidan tuotannosta. Seppo Rannikon sävellyksistä on mainittava humppa ”Balaton,” joka oli aikanaan hyvin suosittu ja paljon radioissa soitettu. Tällöin olikin Reijo Viidan ”uusi” esiintulo. Samoin nimikappale ”Vuosien takaa” on vauhdikas. Rannikon tango ”Ilta venäläisessä ravintolassa” on ollut perin vaativa laulettava! Jarmo Jylhän humpasta ”Kadotettu onni” olikin olemassa kaksi levytystä Reijo Viidalta. Tämä on vuodelta 1976 ja hänen ”Juhlalevyn” levytys onkin vuodelta 1980! Kiitos Erkki Rantaselle ja Jarmo Jylhälle, jotka asian ovat selvittäneet. Asia selvisi vain kuuntelemalla levytykset, koska LP – levyjen vuosiluku on aina sama!
Vuoden 1980 – levytyksistä on paljon toivottu valssia ”Aamu Lapissa.” Sävellys on George de Godzinskyn ja sanoitus Kullervo Kemppisen. Sävellys on tehty Kullervo Linnan mökillä Inarissa. Laamanni Kullervo Kemppinen teki sanoituksen samalla mökillä eri aikaan. Professori Jukka Kemppinen kertoo: ” Olin mukana Kullervo Linnan mökillä, kun isäni teki sanoituksen vieraskirjassa olleeseen sävellykseen. Annoin jonkin verran ohjeitakin sivusta.” Kullervo Kemppinenhän on myös eräkirjailija. Hän teki elämäntyönsä Asianajotoimistossa Borenius & Kemppinen asianajajana. Jukka Kemppinen on mm. tekijänoikeuden juridiikassa yksi johtavista asiantuntijoista. Hänellä on paljon julkaisuja ja pitää mielenkiintoista blogia. Tekijänoikeus kiinnostaa myös Salix Ay:n tuottajiakin erityisesti nyt EU:n aikana. Reijo Viidan esitys valssista ”Aamu Lapissa” on erityisen komea!
Tämän levyn yksi kohokohta on tango ”Sä kuulut päivään jokaiseen” ja humppa ”Maailman matkamies.” Niissä on Seppo Rannikon sovitukset ja Reijo Viidan laulu mestarillista! Tunnetun tangon tempoa on vähän nopeutettu ja siksi tämä Viidan levytys on siitä ehdottomasti parhaita! Laulun suhteen erittäin vaativa sovitus! Raimo Roiha ( 1936 – 1991 ) on mukana pianossa ja harmonikassakin vuosien 1977 ja 1980 levytyksissä. Hän teki paljon yhteistyötä Seppo Rannikon kanssa. Olivat tuttuja jo Tampereen ajoilta asti. Roihan tunnettu sävellys on ”Tallinnan illat.” Hänen isänsä Matti Roiha ( 1899 – 1971 ) oli Parkanon seurakunnan kanttori vuodesta 1926 aina eläkkeelle asti. Parkanossa syntynyt Raimo Roiha on saanut jo kotoa vahvan musiikillisen opin. Reijo Viita muistaa, kun oli Raimo Roihan kanssa lomalla Kanarialla sattumalta. Raimo soitteli pianolla taustamusiikkia ruokailussa ja kuulutti hänet laulamaan yllättäen. Kysyin Reijolta, minkä kappaleen lauloit? ”- Lauloin valssin ”Tähti ja meripoika.” Vuoden 1981 – levytyksissä oli säestäjänä Taito Vainion studio-orkesteri. Kokoonpano oli Taito Vainio harmonikka, Jari Lappalainen viulu, Reijo Lehtovirta saksofoni ja huilu, Tapio Salo basso, Tapani Ikonen rummut ja Jarmo Jylhä kitara. Valssissa ”Vei tiemme kohtalo eroon” kuullaan Tapio Salon komeaa basson soittoa! Basson miksaus on edessä ja varsinkin välisoitossa kuulee basson stemman hyvin. Tapio Salo asui Kurussa pitkään. Aloitti basson soiton Ylöjärven Yhteiskoulussa, jota itsekin kävin. Salo oli pitkään TV 2:n studiosoitoissa, josta 30 vuotiaana siirtyi Helsinkiin Esko Linnavallin ja Jaakko Salon ”houkuttelemana.” Kontrabassoa hän on soittanut myös sinfoniaorkesteritasolla.Tapio Salo (1948) oli Ylöjärvellä koulun puitteissa myös kitarabändissä The Arrows. Muistan vielä soittajat: Tapio Salo basso, Pertti Kinni kitara, Veikko Liski rummut, Ville Uusitalo kitara ja Kalevi Surakka laulu. – Viimeisenä kappaleena Reijo Viita laulaa komean valssin ”Muistoja takkavalkealla.” Tätä on myös toivottu paljon. Jarmo Jylhän sävellys ja hänen isänsä Vilho Jylhän sanoitus. Jarmo kertoi, että hänen isänsä Vilho Jylhä ( 1925 – 1996 ) alkoi tekemään sanoituksia ensin hänen sävellyksiin ja sitten muillekin tuottajille. Vilho Jylhä asui Janakkalan Tervakoskella. Valssi sopii hyvin Reijo Viidalle. Tulkintaa löytyy ja ääni nousee komeasti ylärekisteriin. Kiitokset kaikille, jotka olette antaneet arvokasta tietoa tähän Reijo Viidan projektiin! Erityinen kiitos tuotantopäällikkö Jarmo Jylhälle, radiotoimittaja Erkki Rantaselle ja taiteilija Reijo Viidalle!
Restaurointi ja masterointi Samu Oittinen, Fantom Studio Oy.

Tampereella 2009 Timo Leppänen


Copyright © 2005 Salix Ay
Kävijämäärät 1.5.2005 lähtien
Muokattu viimeksi: 10.01.2018